Viime päivinä on lehdistössä kirjoitettu MTK:n kannanotoista laulujoutsenten määrään, niiden aiheuttamiin vahinkoihin maataloudessa sekä luonnonsuojelulain muuttamisesta siten, että laulujoutsenesta tulisi metsästyslaji. Viimeksi tänä aamuna luin asiasta alueellamme ilmestyvästä Itä-Savo lehdestä.
Suomen lintuatlaksen mukaan laulujoutsenen pesimäkanta Suomessa on noin 5 000 - 7 000 paria (http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/laulujoutsen). BirdLife Suomen mukaan Suomessa arvellaan pesivän noin 10 000 paria (http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/laulujoutsen.shtml). Laulujoutsenten määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja kanta on levittäytynyt pohjoisesta kohti etelää. Pesiviä laulujoutsenia Suomessa on kaikkiaan noin 20 000 yksilöä. Pesivien lintujen lisäksi Suomessa tavataan myös pesimättömiä joutsenia, jotka pysähtyvät muuttomatkoilla lepäilemään ja ruokailemaan alueella. Suomessa voitaisiin arvioida tavattavan kaikkiaan noin 50 000 suomalaista laulujoutsenta vuodessa ja lisäksi pienempiä määriä Venäjän kantaa.
Metsästäjäliittoon kuuluu yli 155 000 jäsentä (http://www.metsastajaliitto.fi/). Mikäli laulujoutsenen rauhoitus purettaisiin, olisi hyvin todennäköistä, että jokaisen linnustamisesta kiinnostuneen metsästäjän tulisi saada kaataa yksi laulujoutsen. Vuonna 2012 vesilintujahdissa kävi 93 700 metsästäjää (http://riista.fi/vesilinnut-menestyvat-kunnostetuilla-kosteikoilla/). Suomen laulujoutsenkanta ja Suomessa lepäilevät laulujoutsenet saataisiin siis kertaheitolla häviämään. Mikäli laulujoutsenesta tulisi riistalaji, tulisi sen metsätyksen olla samalla lailla luvilla säännösteltyä kuin hirvien. Tämänkaltainen lupakäytäntö ei mielestäni kuitenkaan millään linnulla tule kyseeseen, koska kynnys salametsätykseen olisi erittäin matala verrattuna esimerkiksi hirveen.
Laulujoutsen on luonnonsuojelulain lisäksi rauhoitettu EU:n lintudirektiivin perusteella ja se on luokiteltu Suomen erityisvastuulajiksi (EVA) (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD3AFA921-1A04-4A3C-8703-02A23589815B%7D/56873). Laulujoutsen on Suomen erityisvastuulaji, koska sen kannasta merkittävä osa pesii Suomessa. Myös viime aikoina keskustelua aiheuttanut valkoposkihanhi on lintudirektiivillä suojeltu. Onneksi emme ole tässä asiassa kansallisen päätöksenteon varassa, vaan laulujoutsenen ja valkoposkihanhen takana on Euroopan Unionin tahtotila. Ilman EY-tuomioistuinta ei kumpaakaan lajia tulla riistalajiksi määrittelemään.
Täytyy ihmetellä, että miten maatalous pärjää Hollanissa, jossa 2 miljoonaa hanhea talvehtivat viettäen siellä nelisen kuukautta, kun meillä Suomessa ollaan muutamasta viikosta hätää ja nälkää kärsimässä. Menestyvä ja kannattava maatalous on kaikkien edun mukaista, mutta taas tuntuu siltä, että suomalainen viljelijä on kaukana luonnosta ja luonnonmukaisuudesta metsästysvaatimuksineen. Tätä asiaa saa ihmetellä monessa muussakin asiassa. Esimerkiksi siinä, että viranomaisen pitäisi olla poikkeuslupa-automaatti, kun puhutaan vaikka lietelannan levittämisestä 1-luokan pohjavesialueelle. Mikään viranomaistaho ei saa olla poikkeuslupa-automaatti, vaan poikkeuslupia tulee aina myöntää vain raskauttavin perustein ja tapauskohtaisesti. Tämä pätee myös rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaiseen tappamiseen myönnettäviin poikkeuslupiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.