perjantai 27. helmikuuta 2015

Esittelyni ja vaalikoneita

Vaalikampanjoinnissa painitaan parhaillaan vaalikoneiden kanssa. Vaalikoneita on tällä kertaa todella runsaasti. Toistaiseksi on julkaistu ainakin Helsingin Sanomien vaalikone. Voit tutustua vastauksiini täällä: http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/kaakkois-suomi/ehdokas/378/

Vihreät päivittivät kotisivunsa tänään. Kotisivuille kerättiin muutamien Vihreiden toimijoiden tarinoita Vihreät kasvot -teeman alle. Tulin valituksi mukaan. Tarinani voit lukea täältä: http://www.vihreat.fi/vihrea-kasvo/anniina-kontiokorpi 

Vihreiden etusivulla on myös näyttävästi esitelty Vihreät kasvot:


perjantai 13. helmikuuta 2015

Puheenvuoroni TEK-jäsenillassa Lappeenrannassa 12.2.2015

Eduskuntavaaleissa 2015 yhtenä näkyvimmistä ja kuuluvimmista aiheista on työ. Työttömien määrä kasvaa, myös korkeakoulutetuissa. Talouden taantumalle ei ole vielä näkyvissä lopullista taitekohtaa. Tuottavuus alenee. Työikäisten määrä Suomessa vähenee. Yrittäjyyden koetaan olevan liian byrokraattista. Ilmaan on heitetty lukuisia ongelmia, joita eduskunnan tulisi lähteä ratkomaan.



Asun maaseudulla, jossa edellä mainitut ongelmat todella konkretisoituvat. Työikäisten määrä on vähentynyt merkittävästi ja vanhusten määrä kasvaa. Tästä aiheutuvaan huoltosuhteen vinoumaan etsitään korjaavia toimia. Ilman uusia elinkeinomahdollisuuksia ja työpaikkoja, on uusien työikäisten asukkaiden saaminen maaseutualueille haasteellista. Biotalous tarjoaa koko Suomelle, mutta erityisesti maaseudulle erinomainen kehittymismahdollisuuden. Biotalouden uskotaan luovan Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Työpaikat sijoittuvat sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Biojalostamot on järkevää sijoittaa raaka-ainelähteiden äärelle. Uudet avaukset mahdollistavat myös korkeakoulutettujen maallemuuton. Biotalouden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin poliittisia ratkaisuja ja tahtotilaa. Päästöoikeuden ja kivihiilen alhainen hinta eivät motivoi. Jalostamojen investointikustannuksiin kaivataan avustuksia tai tuotantotukea.

Toisena näkökulmana haluaisin nostaa esiin julkisten investointien tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi cleantech-yritysten referenssikohteina. Julkiset investoinnit toteutetaan yleensä niin riskittömästi ja perinteisesti kuin mahdollista. Julkisissa investoinneissa olisi kuitenkin erinomainen mahdollisuus tarjota ponnahdusalusta suomalaisille yrityksille, jotka tarvitsevat referenssikohteen ennen ulkomaan markkinoille pääsyä. Kunnat kuitenkin kaipaavat instrumentteja teknologiariskin kantamiseen. Nostan tässä esimerkkinä Parikkalan uuden MBR-jätevedenpuhdistamon, joka tulee olemaan ensimmäinen tällä tekniikalla toteutettava kunnallinen jätevedenpuhdistamo Pohjoismaissa. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen on myös suunniteltu lietteen tuhkauslaitteistoa, joka olisi referenssikohde LUT:n spin off –yritykselle. Jätevedenpuhdistamon osalta on tehty aktiivista yhteistyötä LUT:n kanssa. Pienen kunnan ja tiedeyhteisön välinen yhteistyö on ollut erittäin onnistunutta ja antoisaa. Myös korkeakoulujen riittävästä rahoituksesta ja tutkimustoiminnan rahoitusmahdollisuuksista tulee huolehtia.


Innovaatioilla on paikkansa myös maaseudulla. Kehitetään maaseutua ja kaupunkialueita rinnan. Ei aseteta niitä vastakkain. Kehitetään alueita niiden omien vahvuuksien kautta.