Jätevedenpuhdistuksen uusi aikakausi

Kirjoitin Tieteen ja teknologian vihreiden vaalilehteen jätevedenpuhdistuksen tulevaisuuden haasteista. Lehdessä 33 vihreää kansanedustajaehdokasta kertoo mihin suuntaan tiede ja teknologia ohjaavat tulevaisuuden Suomea. Lehteä jaetaan kampanjoinnin yhteydessä, mutta se löytyy myös sähköisenä versiona täältä. 

Juttuni on myös luettavissa oheisesta kuvasta. Klikkaa auki suuremmaksi. 

Vaaliteemojani myös videolla

Ajatuksiini muun muassa metsien suojelusta, maaseudun kehittämisestä, ilmastonmuutoksesta ja uusiutuvasta energiasta pääset tutustumaan vaalivideollani, joka avautuu klikkaamalla alla olevaa kuvaa. 

Ylen vaaligalleria

Yle tarjosi mahdollisuutta jokaiselle eduskuntavaaliehdokkaalle neljän minuutin haastatteluun, joka toteutettiin yhtenä ottona ja sitä ei leikattu. Kysymyksiä ei haastateltava tiennyt ennakkoon. Vaaligalleria toimii Ylen vaalikoneen yhteydessä.

Pääset katsomaan videoni ja vaalikoneen vastaukseni tästä.

Bioenergiaa luontoa kunnioittaen

Olen julkaissut vaaliteemani jo jonkin aikaa sitten. Tavoitteenani on kirjoittaa auki jokainen teemani ennen vaaleja. Vaaliteemoihini voit tutustua täällä. Aloitan tämän kirjoitussarjan ensimmäisellä teemallani, joka on otsikon mukaisesti "Bioenergiaa luontoa kunnioittaen". 

Fossiilitaloudesta biotalouteen

Biohiilellä voidaan korvata kivihiiltä seospolttona nykyisissä kivihiilivoimaloissa. 

Biohiilen tuotantokustannukset ylittävät ainakin toistaiseksi kivihiilivoimalaitosten 

maksukyvyn (päästöoikeuden hinta + kivihiilen hinta). 

Kuva: Anniina Kontiokorpi

Suomessa hyödynnetään energiantuotannossa fossiilisia, uusiutumattomia tuontipolttoaineita 8,5 miljardin euron edestä vuosittain. Kivihiilen, maakaasun ja öljyn tuonnin seurauksena tämä rahamäärä valuu Suomen ulkopuolelle. Uusiutuvan energian osuus on vuositasolla noussut, mutta ei riittävästi. Energiapolitiikassamme tulee jatkossa keskittyä tavoitteellisesti ja hallitusti korvaamaan fossiilisia polttoaineita ensisijaisesti kotimaisilla, uusiutuvilla energialähteillä. Bioenergia luo uusia työpaikkoja ja toimeentulomahdollisuuksia Suomeen, erityisesti maaseudulle. Lisäksi energiaan kulutettava raha pysyy kotimaan markkinoilla ja edesauttaa nykyisen palvelutasomme säilyttämisen ilman juustohöyläämistä. 

Ydinvoima on osa energiapalettiamme vielä vuosikymmenten ajan. Ydinenergia on hiilivapaata energiaa, joka auttaa taistelussamme ilmastonmuutosta vastaan ja fossiilienergiasta uusiutuviin siirtymisessä. Toisessa vaakakupissa painavat tuleville sukupolville jäävä ydinjäte sekä ympäristölliset ja terveydelliset ongelmat uraanin louhinta-alueilla. Kun olemme vastanneet fossiilisten polttoaineiden haasteeseen, voimme pohtia riittävätkö resurssimme ydinvoiman korvaamiseen uusiutuvilla energialähteillä. Fennovoiman hanketta en silti ympäristö- ja luontoasioiden takia voi kannattaa. Uusia ydinvoimalupia ei tule myöntää ennen kuin näemme miten energiantuotanto uusiutuvilla kehittyy ja miten energiatehokkuus vaikuttaa energian kokonaiskulutukseemme. Mikäli uusia ydinvoimalupia tulevaisuudessa myönnettäisiin, tulisi ne kohdistaa jo toiminnassa olevien ydinvoimaloiden yhteyteen, joissa on jo olemassa oleva perusinfrastruktuuri. 

Kuva: Anniina Kontiokorpi

Maaseudulla lähes hyödyntämätön energiapotentiaali piilee lannassa. Maatilakokoluokan biokaasulaitoksissa usein ongelmaksi koetaan prosessissa muodostuvan lämmön hyödyntäminen omassa toiminnassa. Lämmön hyödyntämistä on pystytty tehostamaan ns. yhteismädättämöillä. Lietelantaa ei kuitenkaan kannata kuljettaa kovin montaa kilometriä, koska sen energiatiheys on varsin pieni suuren vesimäärän takia. Tähän ongelmaan voidaan vastata lannan separoinnilla, jossa nestemäinen typpipitoinen jae hyödynnetään lannoitteena ja fosforipitoinen kuiva-aines mädätetään biokaasulaitoksessa. Kuivamädätyksessä muodostuvaa mädätysjäännöstä voidaan edelleen hyödyntää fosforipitoisena ravinteena, mutta sille löytyy myös muita hyödyntämismahdollisuuksia. Kuivamädätykseen perustuvan biokaasulaitoksen liiketoimintalogiikka ja ansaintamahdollisuudet eroavat perinteisestä märkämädätyslaitoksesta. 

Uusiutuvan energian ongelmat on ratkaistavissa

Valkoselkätikka viihtyy järvien rannoilla ja peltojen reunoilla 
sijaitsevissa metsätaloudellisesti merkityksettömissä lehti-
puumetsissä, joissa on riittävästi lahopuuta ja ravintoa.
Kuva: Anniina Kontiokorpi

Bioenergiaa ja uusiutuvaa energiaa ei voida kuitenkaan nähdä täysin ongelmattomina. Metsähakkeen lisääntyvä kysyntä kasvattaa hakkuumääriä. Valitettavan usein hakkuriin joutuvat muun muassa valkoselkätikan ruokailu- ja pesimäbiotoopeiksi soveltuvat rehevät lepikot. Tämänkaltaisille kohteille voitaisiin soveltaa vapaaehtoista METSO-suojeluohjelmaa. Energiapuuhakkuiden ulkopuolelle tulisi jättää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja metsähakkeen lisääntyvässä käytössä tulisi muistaa puun käytön ekologinen kantokyky, jota ei tule millään maantieteellisellä alueella ylittää. 

Bulgariassa tuulivoimaloita on sijoitettu punakaulahanhen talvisille lepäilyalueille. Kuva:Anniina Kontiokorpi

Tuulivoiman ongelmana lintuharrastuksen näkökulmasta voidaan nähdä mm. lintujen mahdolliset törmäämiset tuulivoimaloihin. Tämä voi muodostua ongelmaksi erityisesti lintujen muuttoreiteillä otollisten olosuhteiden vallitessa. Vastatuulella ja sumussa linnut tiputtavat korkeutta ja niiden havainnointikyky heikkenee. Tällöin on mahdollista, että isotkin lintuparvet ajautuvat tuulivoimaloihin. Todennäköisyyttä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä etukäteissuunnittelulla ja tuulivoimaloiden sijoittelulla. Lisäksi kehittynyt tutkatekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia: tuulivoimalat voitaisiin uhkaavien olosuhteiden vallitessa ajaa alas. Suuren mittakaavan aurinkovoimaloista on raportoitu ylilentävien lintujen tuleen syttymisiä. Hajautetussa aurinkoenergian tuotannossa vastaavaa ongelmaa ei ole.  

Hiitolan- l. Kokkolanjoki on Laatokan lohen
tärkein nousujoki. Lohet kutevat Kangaskosken
voimalaitoksen alapuolella, mutta eivät pysty
nousemaan voimalaitoksen ohi ilman kalateitä.
Kuva: Jari Kontiokorpi

Vesivoima on toistaiseksi Suomen suurin uusiutuvan sähkön tuottaja. Suomen merkittävimmät joet on valjastettu vesivoiman tuotantoon. EU:n vesipuitedirektiivin tarkoituksena on saattaa EU:n alueen vedet vähintään hyvään tilaan ja mahdollistaa kalojen vapaa kulku vesistöissä. Olemassa oleviin voimalaitoksiin tulisi toteuttaa kalatiet, jotka mahdollistavat kalojen nousun. Uusia vesivoimalaitoksia ei tule rakentaa ja koskiensuojelulaki tulee säilyttää. Vesivoiman rakentaminen ja tarvittavat tekoaltaat voivat tuhota mm. luonnon monimuotoisuudelle merkittäviä suoekosysteemejä. 

Maaseutu mahdollistaa vähähiilisyyden

Maaseutu voidaan nähdä vain raaka-ainevarastona. Tämä on toisaalta totta. Maaseudulla sijaitsevat bioenergian tuotantoon tarvittavat metsävarat sekä ruokaomavaraisuutemme mahdollistavat maa-alueet. Lisäksi hiilinielumme, metsät ja suot, sijaitsevat pääasiassa maaseudulla. Biojalosteiden osalta on käyty keskustelua siitä, että tulisiko jalostamoiden sijaita raaka-ainelähteiden luona vai loppukäyttökohteen läheisyydessä. Bioenergian kannattavuuden ongelmana on pidetty biomassaan sitoutuneen veden kuljettamista, joten tästäkin näkökulmasta tarkasteltuna biojalostamoiden sijoittaminen raaka-ainelähteiden luo on järkevämpää. Tarkasteluun tulisi myös ottaa se, kannattaako biojalostamot toteuttaa kokoluokaltaan massiivisiksi ja riskialtteiksi kokonaisuuksiksi vai tulisko tässäkin panostaa hajautetumpaan ja riskeiltään pienempään mittakaavaan. 

Kuva: Anniina Kontiokorpi

Biotalous mahdollistaa merkittävän määrän uusia, eritasoisia työpaikkoja maaseudulle. Tällä voidaan vastata erityisesti maaseutumaisten alueiden ongelmaksi koettuun huoltosuhteen vinoumaan kasvattamalla maaseudun työikäisen väestön määrää. Myös alueen veroprosentti tuottaa jatkossa enemmän, jolloin mahdollistetaan lähipalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen. 

Mitä biotalous tarvitsee?

Biotaloudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on puhuttu paljon. Biotalouden alueelliseen kehittämiseen tähtääviä hankkeita on ollut vireillä ympäri Suomen. Hankkeissa on yleensä päädytty siihen, että toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa, joten suunniteltuja yritysinvestointeja ei ole pystytty toteuttamaan. Ministeriöillä on juuri käynnistynyt yhteishanke "Niukat resurssit viisaasti käyttöön", jossa etsitään ratkaisuja biotalouden edistämiseen mm. lainsäädännön ja toimintatapojen osalta. Lisätietoa hankkeesta saa täältä. 

Hallinnollisten esteiden lisäksi biotalousyritykset tarvitsevat taloudellista tukea investointien toteuttamiseen sekä mahdollisesti myös tuotantotukea, jonka avulla tasoitetaan nykyisten voimalaitosten alhaisen maksukyvyn ja biojalosteiden korkeamman hinnan eroa. 

Sisäilmasta sairastuneiden oikeusturvasta

Olen ilmoittautunut mukaan Terve sisäilma ry:n #oikeestisairas -kampanjaan. Kampanjassa nostetaan esille terveen sisäilman vaikutuksia. Mukana olevat eduskuntavaaliehdokkaat ja kampanjan tavoitteita on esitelty facebook-tapahtuman sivuilla ja muistiinpanossa. 

Miksi lähdin mukaan kampanjaan?

Perheeni muutti vuonna 2011 vuokralle 1950-luvulla rakennettuun puurakenteiseen taloon. Poikani oli tuolloin vajaa 2-vuotias. Talo vaikutti olevan päällisin puolin tyydyttävässä kunnossa ja siellä ei esimerkiksi haissut homeelle. Hyvin nopeasti muuton jälkeen alkoi sairastelut. Ensin sitä vain ajatteli, että tällaista se elämä pienen päivähoidossa olevan lapsen kanssa on. Lapsella oli jatkuva korvatulehduskierre. Lääkärit syyttivät oireista koiriamme. Lapsi ei kuitenkaan ollut ainoa sairastelija. Oireita oli myös meillä vanhemmilla aina hinkuyskästä tolkuttomaan väsymykseen. Lisäksi toinen koira sairastui. Joka kuukausi oli pidettävä sairauslomaa oman sairastelun takia ja hoitovapaata lapsen sairastelun seurauksena. Täytyisi joskus kysyä palkanlaskennasta, että paljonko poissaoloja kaikkiaan tuon reilun vuoden aikana tuli. 

Talo purettiin pian muuttomme jälkeen. Purun toteuttaneen
urakoijan mukaan home oli myös purkutyössä aistittavissa.

Epäilykset taloa kohtaan vahvistuivat. Saimme lopulta ympäristötoimen asunnontarkastuksen kautta vuokranantajan toteuttamaan talossa sisäilmatutkimukset. Talo oli erittäin pahasti vaurioitunut alapohjasta, ulkoseinistä ja yläpohjasta. Talo todettiin olevan teknisen käyttöikänsä päässä. Etsimme uutta asuntoa ja asuimme "evakossa" äitini luona. Kun uusi asunto löytyi, veimme mukanamme vain ne tavarat, joiden uskoimme olevan itiövapaita. Valtaosa tavaroista oli pilalla mm. sohvat, patjat, petivaatteet. Kaikki jäljelle jääneet tavarat tuli pestä ja desinfioida erittäin huolellisesti. 

Uudessa asunnossa oireilu jatkui. Olinhan saanut infektioastman riesakseni. Ilmoitin uudelle vuokranantajalle, että emme voi asuntoon jäädä. Oireiluni kuitenkin helpotti parissa viikossa. Tavaroissamme tuli vanhasta talosta itiöitä kaikesta puunaamisesta ja pesemisestä huolimatta. 

Pian oireet alkoivat taas pahentua ja ne keskittyivät työpäiviin. Joka päivä töissä lämpöni nousi noin 37,5 asteeseen. Kotiin tultuani lämpö normalisoitui. Työsuhteen vaihtuessa sain lääkärin kirjoittamaan lausunnon, että sovellun työhön, mikäli minulle tarjotaan toinen työtila. Uuteen työtilaan muutettuani en ole töissä oireillut. 

Pojan päivähoitopaikan vaihtuessa alkoi hänen osaltaan sairastelut uudelleen. Ääni katosi hoitopäivien aikana ja ihottuma vaivasi. Onneksi hänet siirrettiin pian toiseen päiväkotiin. Homeelle altistuminen aiheutti kuitenkin koko perheelle loppuiäksi riesan. Oireet palaavat heti, kun oleskelemme vaurioituneessa rakennuksessa. 

Sisäilmasta sairastuneiden oireet tulee ottaa vakavasti ja heille tulee tarjota oireiden mukaista hoitoa sekä tukea. Sisäilmasta sairastuneiden oikeusturva on tällä hetkellä olematon. Kukaan ei korvaa menetettyä omaisuutta eikä terveyttä. Terveestä sisäilmasta huolehtiminen on meidän kaikkien päättäjien vastuulla. Oireisiin tulee reagoida ja tarvittavat asianmukaiset tutkimukset toteuttaa viivyttelemättä. Tutkimusten perusteella aloitetaan välittömät toimenpiteet ongelman korjaamiseksi tai väistötilojen hankkimiseksi. Kunnossapidolla ja perusparannukselle sekä uusien rakennusten hyvällä suunnittelulla sekä rakentamisen riittävällä valvonnalla ennaltaehkäistään sisäilmaongelmia.