Sisäilmasta sairastuneiden oikeusturvasta

Olen ilmoittautunut mukaan Terve sisäilma ry:n #oikeestisairas -kampanjaan. Kampanjassa nostetaan esille terveen sisäilman vaikutuksia. Mukana olevat eduskuntavaaliehdokkaat ja kampanjan tavoitteita on esitelty facebook-tapahtuman sivuilla ja muistiinpanossa. 

Miksi lähdin mukaan kampanjaan?

Perheeni muutti vuonna 2011 vuokralle 1950-luvulla rakennettuun puurakenteiseen taloon. Poikani oli tuolloin vajaa 2-vuotias. Talo vaikutti olevan päällisin puolin tyydyttävässä kunnossa ja siellä ei esimerkiksi haissut homeelle. Hyvin nopeasti muuton jälkeen alkoi sairastelut. Ensin sitä vain ajatteli, että tällaista se elämä pienen päivähoidossa olevan lapsen kanssa on. Lapsella oli jatkuva korvatulehduskierre. Lääkärit syyttivät oireista koiriamme. Lapsi ei kuitenkaan ollut ainoa sairastelija. Oireita oli myös meillä vanhemmilla aina hinkuyskästä tolkuttomaan väsymykseen. Lisäksi toinen koira sairastui. Joka kuukausi oli pidettävä sairauslomaa oman sairastelun takia ja hoitovapaata lapsen sairastelun seurauksena. Täytyisi joskus kysyä palkanlaskennasta, että paljonko poissaoloja kaikkiaan tuon reilun vuoden aikana tuli. 

Talo purettiin pian muuttomme jälkeen. Purun toteuttaneen
urakoijan mukaan home oli myös purkutyössä aistittavissa.

Epäilykset taloa kohtaan vahvistuivat. Saimme lopulta ympäristötoimen asunnontarkastuksen kautta vuokranantajan toteuttamaan talossa sisäilmatutkimukset. Talo oli erittäin pahasti vaurioitunut alapohjasta, ulkoseinistä ja yläpohjasta. Talo todettiin olevan teknisen käyttöikänsä päässä. Etsimme uutta asuntoa ja asuimme "evakossa" äitini luona. Kun uusi asunto löytyi, veimme mukanamme vain ne tavarat, joiden uskoimme olevan itiövapaita. Valtaosa tavaroista oli pilalla mm. sohvat, patjat, petivaatteet. Kaikki jäljelle jääneet tavarat tuli pestä ja desinfioida erittäin huolellisesti. 

Uudessa asunnossa oireilu jatkui. Olinhan saanut infektioastman riesakseni. Ilmoitin uudelle vuokranantajalle, että emme voi asuntoon jäädä. Oireiluni kuitenkin helpotti parissa viikossa. Tavaroissamme tuli vanhasta talosta itiöitä kaikesta puunaamisesta ja pesemisestä huolimatta. 

Pian oireet alkoivat taas pahentua ja ne keskittyivät työpäiviin. Joka päivä töissä lämpöni nousi noin 37,5 asteeseen. Kotiin tultuani lämpö normalisoitui. Työsuhteen vaihtuessa sain lääkärin kirjoittamaan lausunnon, että sovellun työhön, mikäli minulle tarjotaan toinen työtila. Uuteen työtilaan muutettuani en ole töissä oireillut. 

Pojan päivähoitopaikan vaihtuessa alkoi hänen osaltaan sairastelut uudelleen. Ääni katosi hoitopäivien aikana ja ihottuma vaivasi. Onneksi hänet siirrettiin pian toiseen päiväkotiin. Homeelle altistuminen aiheutti kuitenkin koko perheelle loppuiäksi riesan. Oireet palaavat heti, kun oleskelemme vaurioituneessa rakennuksessa. 

Sisäilmasta sairastuneiden oireet tulee ottaa vakavasti ja heille tulee tarjota oireiden mukaista hoitoa sekä tukea. Sisäilmasta sairastuneiden oikeusturva on tällä hetkellä olematon. Kukaan ei korvaa menetettyä omaisuutta eikä terveyttä. Terveestä sisäilmasta huolehtiminen on meidän kaikkien päättäjien vastuulla. Oireisiin tulee reagoida ja tarvittavat asianmukaiset tutkimukset toteuttaa viivyttelemättä. Tutkimusten perusteella aloitetaan välittömät toimenpiteet ongelman korjaamiseksi tai väistötilojen hankkimiseksi. Kunnossapidolla ja perusparannukselle sekä uusien rakennusten hyvällä suunnittelulla sekä rakentamisen riittävällä valvonnalla ennaltaehkäistään sisäilmaongelmia.