Karjalan Pyhäjärvestä

Karjalan Pyhäjärveä Kesälahden Sarvisalonsaaresta kuvattuna. Kuva: Anniina Kontiokorpi

Karjalan Pyhäjärvi ry, jonka puheenjohtajana toimin, on minusta huolimatta poliittisesti sitoutumaton järjestö. Menen tänään maanviljelijöiden vesiensuojeluiltaan puhumaan Karjalan Pyhäjärvestä. Aihe kuitenkin koskettaa läheisesti minua myös poliittisena henkilönä, joten julkaisen puheenvuoroni täällä blogissa. 

Karjalan Pyhäjärvi on tunnettu karuudestaan ja niukkaravinteisuudestaan. Näkösyvyydet olivat vielä 1950 ja -60 luvuilla kymmenen metrin tuntumassa. Suo-ojitusten, kalankasvatuksen ja muun valuma-alueelta tulevan kuormituksen seurauksena järven tilassa on tapahtunut selkeä muutos. Näkösyvyydet ovat enää noin 5-6 metrin tuntumassa, sinilevähavainnot ovat jokavuotisia ja karun järven rannat ovat alkaneet rehevöityä.

Juutinsuon turvetuotannon innokkaimmat vastustajat kokoontuivat 1990-luvun alussa ja perustivat Karjalan Pyhäjärvi ry:n. Yhdistyksessä on nykyään noin 250 jäsentä. Yhdistyksen tavoitteeksi asetettiin järven alkuperäisen luonnontilan palauttaminen.

Vuonna 1997 yhdistys aloitti näkösyvyysmittaukset ympäristökeskuksen kanssa yhteisenä hankkeena. Näkösyvyysmittauksia tehdään edelleen säännöllisesti vapaaehtoisten ja rajavartiolaitoksen toimesta. Yhdistys hoitaa myös leväseurantaa Sorvanniemessä.  Olemme toteuttaneet erilaisia hankkeita Pyhäjärven alueella mm. hoitokalastukseen liittyen. Hoitokalastus-hankkeessa hankittua nuottaa käytetään edelleen aktiivisesti ja tällä hetkellä nuotta sijaitsee Närsäkkälän osakaskunnan alueella.

Pyhäjärven vesistön heikoin lenkki on vuosikymmenet ollut Ätäskö-järvi, jonka tila heikkeni erityisesti laajojen suo-ojitusten seurauksena. Ätäskön rannat ovat myös tehokkaimmin olleet maanviljelyksessä ja pellot on laajoilla alueilla ulottunut vesirajaan asti. Pyhäjärven karuilla rannoilla ei sen sijaan ole kovin paljon viljelyksessä olevia peltoalueita. Karjalan Pyhäjärvi ry päätti joulukuussa 1999 kutsua maakunnan päättäjät Ätäskö-seminaariin. Kokouksessa perustettiin Ätäskö-työryhmä, jonka toimesta laadittiin järven hoitosuunnitelma.

Vuosina 2002-2003 Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen laatiman suunnitelman mukaan Ätäskön valuma-alueelle rakennettiin 22 pintavalutuskenttää, kunnostettiin 28 puroa, rakennettiin neljä uutta ja kunnostettiin seitsemän vanhaa laskeutusallasta, rakennettiin 51 pohjapatoa ja 20 lietekuoppaa sekä asennettiin kolme vedenkorkeuden säätökynnystä laskeutusaltaisiin. Lisäksi Metsäkeskus ennallisti neljä ojitettua suota, joiden pinta-ala oli yhteensä liki 50 hehtaaria.

Ätäskön tilaan vaikuttaa myös umpeenkasvava Juurikkajärvi, josta ravinteita virtaa Juurikan kanavan kautta. Ätäskössä veden viipymä on vain noin vuoden, joten Juurikkajärvestä peräisin olevat ravinteet tavoittavat hyvin nopeasti myös Pyhäjärven. Osana Lumo-hanketta suunniteltiin kosteikko Nivanlahteen, Juurikan kanavan ja Ätäskön väliin, pysäyttämään kiintoainetta ja ravinteita. Kosteikko rakennettiin kevättalvella 2014 Karjalan Pyhäjärvi ry:n ja Ely-keskuksen yhteishankkeena. Yhdistyksemme maksoi hankkeen omarahoitusosuuden 50 %. Kosteikon rakentamisella saatiin Ätäskön valuma-alueen kunnostus päätökseen.

Juurikkajärvellä vesiensuojelullisia toimenpiteitä tulisi edelleen toteuttaa, mutta ainakaan toistaiseksi yhdistyksellämme ei ole resursseja toimimiseen Juurikkajärvellä. Kannustammekin viljelijöitä huomioimaan erityisympäristötuen tarjoaman mahdollisuuden kosteikon rakentamiseen hallinnoimalleen maa-alueelle. Tukea voi saada jopa 100 %. Kosteikot pysäyttävät veteen liuennutta kiintoainetta ja sitovat pellolta huuhtoutuneita ravinteita. Kosteikot elävöittävät myös maisemaa ja tarjoavat vesilinnuille uusia pesimäpaikkoja. Kosteikot voivat olla myös luonnonmonimuotoisuuden edistämiseen oivallisia alueita. Nivanlahden kosteikko on jo nyt todettu erittäin hyvin toimivaksi: Kosteikolta poistuva vesi ei ole kiintoaineksen värjäämää ja kosteikon rakenteet toimivat suunnitelman mukaisesti. Kosteikolle jätettiin myös puustoa lisäämään alueen monimuotoisuutta ja maisemallista arvoa. Kosteikot vaativat suhteellisen vähän ylläpito- ja kunnostustöitä: Laskeutusaltaiden tyhjennykset noin kymmenen vuoden välein.

Karjalan Pyhäjärven tila kohentui merkittävästi 2000-luvun alkupuolella. Pyhäjärvi on edelleen kirkasvetinen ja niukkaravinteinen vesistö, mutta ilman aktiivisia hoitotoimenpiteitä tilanne voisi olla jo hyvin erilainen. Pyhäjärven ja Saimaan alueen toimijat ovat ymmärtäneet kirkkaiden vesiemme arvon ja kutsummekin kaikki mukaan jokamiehen ja -naisen vesiensuojelutyöhön.