Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää?

Luen parhaillaan Juha Kauppisen Monimuotoisuus -kirjaa, joten asia on vahvasti mielessäni. Valitettavasti luonto köyhtyy koko ajan niin meillä Suomessa kuin muualla maailmassa. Maailmalaajuisesti sukupuutto uhkaa noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin mukaisesti joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen. Luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen. Esimerkiksi kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia.

Eläinten uhanalaistumisen taustalla vaikuttaa vahvasti elinympäristöjen pirstaloituminen, mutta yhä suuremman uhkan tuo myös ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvät muut ympäristöongelmat. Pääasiallisena syynä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja sitä ruokkivaan ilmastonmuutokseen on ihmisen toiminta. Teollisen vallankumouksen kautta syntynyt hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen. Elämme luonnon ekosysteemeistä ja ekosysteemipalveluista. Ilman luontoa ei meillä olisi mitään.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä keskeisessä roolissa on resurssien tehokkaampi käyttö ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Perustuslain mukaan julkishallinnolla on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, joten luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on selkeä tehtävä myös kunnille. Kuinka kunnat voivat asian huomioida osana toimintojaan?

Keskeisenä keinona luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi nousevat elinympäristöjen ja lajien suojelu sekä elinympäristöjen, kuten soiden ennallistaminen. Luonnon monimuotoisuus voidaan huomioida myös osana rakennettua ympäristöä. Maankäytön ja maankäytön suunnittelun tulee ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuus. Viher- ja virkistysalueet osana rakennettua ympäristöä tukevat luonnon monimuotoisuuden ohella myös montaa muuta asiaa, kuten asukkaiden viihtyvyyttä, virkistystä ja ne tarjoavat luontokokemuksia kaiken ikäisille kuntalaisille. Tarvitsemme monimuotoisesti erilaisia elinympäristöjä.

Luonnon monimuotoisuuden edistämisellä on myös positiivisia vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Nimenomaan lähiluonnolla on todettu olevan edellä mainittuja vaikutuksia. Suomalaisten osalta tilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä, koska keskimäärin 50 % suomalaisista pääsee 300 metrin etäisyydellä kodistaan metsään. Pidetään tästä kiinni. Joensuun tulee säilyä luonnonläheisenä. Se ei ole pois elinvoimaisuudelta, vaan se tekee Joensuusta houkuttelevan paikan asua, elää, tehdä työtä, opiskella ja yrittää.

Tätä kirjoittaessani eli 27.5.2021 hallitus teki päätöksen Helmi-ohjelman rahoituksen laajentamisesta ja jatkamisesta. Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma on yksi tärkeä keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Myös kunnat voivat saada rahoitusta luonnonhoitotöihin ja tätä kautta mahdollistetaan kunnille lisäresurssit luonnon elpymisen ja säilymisen edistämiseen. Rahoitusta voidaan hyödyntää arvokkaiden kohteiden kunnostamiseen ja ylläpitoon. Nyt tehdyllä päätöksellä Helmi-ohjelma jatkuu vuoteen 2030 asti, joka mahdollistaa myös työn jatkumisen kunnissa.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan luonnon virkistyskäytön strategiaa ja siihen voi meistä jokainen ottaa kantaa täällä. 

Lähteet:

Varsinais-Suomen liitto. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii poliittista vastuunkantoa. https://www.varsinais-suomi.fi/fi/blogi/item/263-luonnon-monimuotoisuuden-turvaaminen-kunnissa-vaatii-poliittista-vastuunkantoa

Ympäristöministeriö. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu. https://ym.fi/luonnon-monimuotoisuus-ja-luonnonsuojelu