Vihreä ja vireä maatalous mahdollistaa maaseudun kehittämisen

Toinen vaaliteemani käsittelee vihreää ja vireää maataloutta. Tekstissä käsitellään vihreän ja vihreän maatalouden mahdollisuuksia sekä laajemminkin maaseutualueiden kehittämistä. Vaaliteemani löydät täältä. 

Maatilatalouteen sisältyvä maiseman- ja ympäristönhoito edistää
 kulttuurimaisemien ja luonnontilaisen ympäristön säilymistä.
Kuva: Anniina Kontiokorpi

Maaseudulta ovat lähtöisin elämän perusedellytykset: ruoka ja energia. Viime vuosina vallalla ollut keskittämispolitiikka on tuntunut maaseudun elinvoimaa nakertavana. Maaseudun elinolosuhteet tulee turvata jatkossakin. Maaseutualueet voidaan jakaa harvaan asuttuun maaseutuun, ydinmaaseutuun ja kaupungin läheiseen maaseutuun. Kaupungin läheinen maaseutu hyötyy kaupunkien vetovoimaisuudesta ja elinvoimasta. Ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle kaupunkien vetovoimaisuus ei säteile. Näillä alueilla kehittämisen tulee olla paikallista ja lähtöisin alueiden omista vahvuuksista. Vain siten hyödyt todella kohdistuvat kyseenomaiselle alueelle.

Maatalous on edelleen merkittävä elinkeino maaseutualueilla. Esimerkiksi Parikkalassa elinkeinojakaumasta 21 % koostuu maa- ja metsätaloudesta. Parikkalassa tuotetaan vuosittain 15 miljoonaa litraa maitoa, joka riittää 5 400 parikkalalaisen ja esimerkiksi 100 000 Lahden kaupunkilaisen vuotuisiin tarpeisiin. Laskettaessa alueiden kasvihuonekaasupäästöjä, kohdistetaan päästöt alueille tuotantoperusteisesti. Parikkalan kunnan alueelle kohdistetaan siis maatalouden päästöt kokonaisuudessaan, vaikka valtaosa lopputuotteista kulutetaan muualla. Vaihtoehtona tälle laskentatavalle toimisi kulutusperusteinen laskenta, jossa maatalouden osuudeksi jäisi vain kuntalaisten omaan kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tämä lisäisi kasvihuonekaasupäästöjen määrää vastaavasti muiden kulutushyödykkeiden osalta. 

Parikkalan alueen kasvihuonekaasupäästöistä lähes 40 % on peräisin maataloudesta. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaminen on haasteellista. Maatalouden hiilineutraaliudelle tuontatoeläinten metaanipäästöjen lisäksi asettaa reunaehtonsa myös öljyriippuvuus. Peltoviljelyssä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lisäksi turvepelloilla, joissa muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan hillitä pitkäaikaisella nurmiviljelyllä. Maataloudesta on mahdollista tehdä hiilineutraali toimiala, mutta sen toteutumiseksi tulee tehdä systemaattista ja pitkäjänteistä työtä yhteistyössä ministeriöiden ja tuottajayhdistysten kanssa. Alla on kuvattuna Parikkalan alueen vuotuiset kasvishuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2011. Tiedot ovat peräisin Parikkalan kunnan sivuilta. 

Kestävä ruoka tulee maalta

Maatalous muodostaa maaseutualueille yhden tärkeistä elinkeinoista työllistäen yrittäjäperheen lisäksi usein myös muita sekä suoraan että välillisesti. Maataloutta tarvitaan jatkossakin, koska muun muassa kaupunkialueilla ei omavaraisuuteen voida ruokahuollossa päästä. Kotimaisen elintarviketuotannon omavaraisuus turvaa riippumattomuuden elintarvikkeiden tuonnista. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 20 % Suomen kokonaispäästöistä. Lihantuotannossa muodostuvia metaanipäästöjä usein arvostellaan, mutta niitä voidaan perustella sillä, että lihantuotannossa ihmisravinnoksi kelpaamaton ravinto muutetaan proteiinipitoiseksi ravintoaineeksi. Lihankulutuksemme on kasvanut merkittävästi ja meidän olisikin syytä tarkastella ravintomme koostumusta. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä kasvissyöjiksi, mutta kulutustottumuksia optimoimalla voidaan vähentää merkittävästi ravintomme aiheuttamaa kasvihuonekaasupäästökuormaa. Lisätietoja asiasta löytyy kirjoituksestani Uusia haasteita -hankkeen sivuilta. Maataloudessa toisen suuren ympäristökysymyksen aiheuttaa lannan rehevöittävä vaikutus vesistöille. 

Kuva: Anniina Kontiokorpi

Maatalousyrittäjien tulopohjan vahvistamiseksi tulisi kehittää sivuelinkeinomahdollisuuksia. Tähän tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa pienimuotoisen tuotannon, jalostuksen ja myynnin edellytytysten parantaminen. Suoramyynnille ja lähiruualle on tilausta, koska kuluttajat kaipaavat lyhyitä ja jäljitettäviä toimitusketjuja. Suoramyynti- ja lähiruokatuotteista kuluttajat ovat lisäksi valmiita maksamaan enemmän. Mikäli tuote vaatii jalostusta ja tuottaja itse suorittaa myynnin, aiheutuu siitä lisätyötä tuottajalle, mutta se myös parantaa tuottajahintaa, joka on varsin vaatimaton myytäessä raaka-aine tukkuliikkeisiin. Lähiruoka kehittää paikallista elintarvikealaa ja tuotteiden jatkojalostusta, joka myös mahdollistaa uusia työpaikkoja maaseudulle. Lähiruuan kilpailuasemaa tulisi parantaa hallinnollisia esteitä vähentämällä, kehittämällä markkinointia ja koulutuksella. Kotieläintuotannon sivutuotteista, kuten villasta, voi myös syntyä uusia myyntituotteita. Puhdas ja turvallinen suomalainen ruoka on myös valmis vientituote sellaisenaan. 

Myös energia tarjoaa sivuelinkeinomahdollisuuksia maatalousyrittäjille. Lannassa piilee merkittävä energiapotentiaali, joka on vielä lähes hyödyntämättä. Biokaasua lannasta ja esimerkiksi nurmirehusta voidaan tuottaa maatilakokoluokan biokaasulaitoksissa tai suuremmissa yhteismädättämöissä. Biokaasutuksella ja lannan separoinnilla voidaan vähentää myös lannoituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Lannan energiahyödyntäminen tarjoaa myös ratkaisuja maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin. 

Maatalouden kestävyyttä arvioitaessa tulee myös huomioida tuotantoeläinten ja maatalousyrittäjien hyvinvointi. Maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa voidaan parantaa esimerkiksi perustulon avulla. Maatalousyrittäjän työ on kuormittavaa. Työtunteja ei lasketa ja kiireisimpänä aikana töitä tehdään kellon ympäri. Lehmän vasikoiminen ei kysy vuorokauden aikaa. Sää sanalee peltotöitä. Lisäksi työ on fyysisesti raskasta ja voi olla myös psyykkisesti vaativaa. Tilakoon kasvattaminen on riittävän tulopohjan kokoamiseksi välttämätöntä, mutta vaatii merkittäviä rahallisia panostuksia. Eläinten hyvinvointiin vaikuttaa myös tuottajan oma hyvinvointi. Lomituspalvelujen ja työterveyshuollon toimivuus ja viljelijöiden saaminen kattavasti niiden piiriin ovat keskeisiä keinoja viljelijöiden työssä jaksamisen ja työkyvyn edistämiseksi. 

Maaseutu tarjoaa ratkaisut vähähiilisyyteen ja kestävään energiatalouteen

Kehitysrahastojen vähähiilisyyteen tähtäävät hankerahat on tällä hetkellä kohdistettu ensisijaisesti kaupunkialueille, koska valtaosa ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä syntyy suurimmissa kaupungeissamme. Asiaa tulisi kuitenkin tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Maaseutu tarjoaa mahdollisuudet kaupunkien vähähiilisyyteen: uusiutuvat biopolttoaineet tai raaka-aineet niiden valmistamiseen. Maaseudulla sijaitsevat myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavat hiilinielut.

Ensimmäiseen vaaliteemaani "Bioenergiaa luontoa kunnioittaen" syventyvän kirjoitukseni löydät täältä. 

Uudet avaukset tuovat työpaikkoja ja säilyttävät palveluja maaseudulla

Biotalous ja vihreä talous tarjoavat uusia toimeentulomahdollisuuksia, sivuelinkeinoja ja työpaikkoja maaseudulle. Maaseudulla palvelut, maatalous ja matkailu ovat myös merkittäviä elinkeinoja tulevaisuudessakin. Kehittämisrahoja ja investointiavustuksia tulisi suunnata erityisesti pk-yrityksiin, joihin myös tulevaisuuden työpaikat syntyvät suuryritysten sijaan. Uusien työpaikkojen syntyminen ja nykyisten työpaikkojen säilyttäminen on merkittävässä asemassa maaseutualueilla, koska tyypillisesti ne kärsivät huoltosuhteen vinoumasta, johon pystytään vaikuttamaan alueen työssäkäyvän väestön määrää kasvattamalla. Uudet yritykset ja työpaikat myös lisäävät alueen verotuloja, joka auttaa turvaamaan maaseudun palvelutason. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat muun muassa etätyöskentelyn.

Alpakat Jurmossa. Kuva: Anniina Kontiokorpi